Asiakaskertomus

Bra Liv nära: Meidän on oltava nopeita ja ketteriä, jotta emme jää jälkeen

Jaa

Tapasimme Ulf Österstadin, joka toimii lääkärinä ja toiminnanjohtajana Bra Liv näralla. Hieman yli kaksi vuotta sitten Ulf oli mukana käynnistämässä Bra Liv näraa. Olimme uteliaita kuulemaan, mitä matkan varrella on tapahtunut, joten pyysimme häntä kertomaan kokemuksistaan ja oivalluksistaan.

Mitä alun jälkeen on tapahtunut?

– Kun Bra Liv nära käynnistettiin joulukuussa 2015, se oli Ruotsin ja kenties jopa Euroopan ensimmäinen julkisesti rahoitettu perusterveydenhuollon toimija, joka alkoi tarjota digitaalisia tapaamisia. On mukavaa, että olemme melko lyhyessä ajassa toteuttaneet jotain, mikä ennen tuntui kaukaiselta ja uraauurtavalta. Työskentelytapa on vakiintumassa ja potilaat ovat löytäneet luoksemme. Olemme juuri muuttuneet projektista osaksi normaalia toimintaa, ja rakennamme koko ajan perustaa lisäkasvulle.

Miten te työskentelette Bra Liv näran parissa?

– Bra Liv näran ovat luoneet alueen työntekijät alueen asukkaille. Tällaisella työskentelytavalla on suuria mittakaavaetuja. Meillä on Jönköpingin läänissä tällä hetkellä 31 terveyskeskusta, ja nyt Habossa toimiva lääkäri voi auttaa Gislavedissä asuvaa potilasta. Yksi keskittämisen eduista on, että koko lääni saa pääsyn sellaisten ammattilaisten luo, jotka muuten ovat sidottuja vain yhteen terveyskeskukseen. Esimerkiksi yksi fysioterapeuteistamme on urheilulääketieteen asiantuntija joka on pelannut korkealla tasolla salibandyä 11 vuoden ajan. Häneen saa nyt yhteyden sovelluksen avulla.

– Lääni tuntuu sopivan kokoiselta toiminta-alueelta. Se on riittävän suuri mittakaavaetujen saamiseksi sekä aikojen ja henkilökuntakategorioiden kattamiseksi, mutta samalla riittävän pieni, jotta pystymme hallitsemaan hoitohenkilöstöä ja ohjeistuksia.

“Jos integrointiin panostetaan ennen kuin on käsitystä palvelun toiminnasta ja käytön laajuudesta, on riski, että homma menee pieleen.”

-Ulf Österstad

Miten olette valinneet Bra Liv näraa miehittävät ryhmät?

– Olemme kokeilleet eri ammattikategorioiden työskentelyä digitaalisella vastaanotolla. Aloitimme lääkäreistä, mutta nyt meillä on myös fysioterapeutteja, psykososiaalinen tiimi ja sairaanhoitajia. En tiedä, mihin raja asettuu. Annamme kaikkien halukkaiden kokeilla ja arvioimme jälkikäteen.

Mitä muiden pitäisi ottaa huomioon ennen digitaalisen vastaanoton avaamista?

– Keskustelkaa ajoissa perusteellisesti yrityksen johdon kanssa, jotta tehtävä on kunnolla muotoiltu. Luokaa aluksi laaja kontaktiverkosto kaikkien organisaatiossanne mukana olevien kesken sekä ulkoisten kumppanien kanssa. Seuratkaa ja valvokaa mitä muut toimijat tekevät ja kuunnelkaa potilaiden sekä omien ammattilaistenne näkemyksiä.

Kerro hieman käyttäjistänne!

– Meillä on sairaanhoitajia jotka tarjoavat maksutonta neuvontaa ja jotka ohjaavat potilaita oikeaan paikkaan. Potilaat voivat ottaa yhteyttä Espanjan loma-asunnoltaan tai mistä tahansa, sillä meillähän on pääsy heidän potilaskertomuksiinsa. Sijainnilla ei siis ole merkitystä.

– Videotapaamiset sopivat erittäin hyvin esimerkiksi vesirokkopotilaille, joiden ei tulisi tulla terveyskeskukseen tartuntariskin takia. Tavallinen puhelu ei myöskään ole toimiva, sillä ihottumaa ei näe. Videotapaaminen Bra Liv näran kautta on siis erinomainen ratkaisu.

Miten olette ottaneet uuden työskentelytavan käyttöön?

– Bra Liv näran kautta työskennellessämme olemme ketteriä. Se tarkoittaa sitä, että työskentelemme niin kuin uskomme olevan tehokkainta ja suunnittelemme jälkikäteen. Olemme toiminta-aikanamme muuttaneet sekä alustaa että miehitysmallia ja paikallista korvausmallia. Testaamme jatkuvasti miten edetä, jotta lopputuloksesta saataisiin mahdollisimman tehokas ja hyvä.

– Terveydenhuollossa on perinteisesti työskennelty pitkillä aikajänteillä, ja joissain muutoksissa on voinut mennä useita vuosia. Ensin suunnitteluun menee puoli vuotta, minkä jälkeen toteutusvaihe kestää vähintään vuoden. Mutta nykymaailmassa olosuhteet muuttuvat koko ajan. Kaikki ei ole paikallaan, muutoksia tulee koko ajan ja meidän on oltava nopeita ja ketteriä, jotta emme jää jälkeen. On itsestään selvää, että on haastavaa saada kaikki organisaatiossa mukaan. Mutta maailma liikkuu nopeasti. Jos kaikki suunnitellaan ensin yksityiskohtaisesti, tarvitaan paljon aikaa, ja kun vihdoin ollaan valmiita ottamaan ratkaisu käyttöön, se on jo vanhentunut. Siksi on tärkeää uskaltaa yrittää, vaikka kaikki ei olisikaan 100-prosenttisesti täydellistä, ja luottaa siihen, että asiat järjestyvät. Kun on tietoinen tietystä epävarmuudesta ja pystyy ottamaan sen huomioon, ongelma ei ole suuri. Mutta se johtaa nopeampaan kehitykseen, jolloin hyvä tuote saadaan aikaiseksi nopeammin.

Voitko kertoa hieman turvallisuuspuolesta?

– Nykyään moni miettii, ovatko digitaaliset hoitotapaamiset turvallisia. Mutta silloin ei tulla verranneeksi siihen, miten asiat ovat nykyään “tavallisen” terveydenhuollon parissa. Nykyään on paljon epävarmoja tekijöitä. Erityisesti tavallisissa puheluissa, joissa lääkäri tai potilas eivät tunnistaudu. Digitaalisissa tapaamisissa taas käytetään lähtökohtaisesti pankkitunnuksia, ja videopuhelumme on kaksoissalattu, joten niitä on lähes mahdotonta salakuunnella. Monessa suhteessa digitaalinen hoito on siis merkittävästi turvallisempaa kuin nykyajan perusratkaisut.

Miten pitkälti Bra Liv nära on integroitu muuhun toimintaanne?

– Bra Liv närassa käytetään samaa henkilökuntaa ja samoja ohjeistuksia kuin muussakin terveydenhuollossa, joten digitaalinen hoito integroituu muuhun terveydenhuoltoon. Hoitotasoa ja kanavaa on helppo vaihtaa. Potilaskertomusten kirjaaminen toimii samalla tavalla riippumatta siitä, ottaako potilas yhteyttä puhelimitse, videopuhelulla vai käymällä paikan päällä.

– Mutta minusta integrointiin keskitytään joskus liian varhaisessa vaiheessa. Jos integrointiin panostetaan ennen kuin on käsitystä palvelun toiminnasta ja käytön laajuudesta, on riski, että homma menee pieleen. Silloin voi olla hyvä tarkastella, miten terveydenhuollon ulkopuoliset sektorit toimivat. Siellä integrointi tehdään yleensä vasta kun on saavutettu tietty laajuus ja tarve on kasvanut .

Mitä ominaisuuksia käytätte?

– Video on tällä hetkellä pääviestintävälineemme, mutta olemme ottaneet käyttöön myös älylomakkeet ja asynkroniset viestit. Näen niissä paljon potentiaalia. Joitain valmisteluja potilaat ovat voineet tehdä jo asynkronisesti ilman läsnäoloamme, esimerkiksi varaamaan aikoja sekä lähettämään valokuvia ja tietoa vaivastaan. Jatkossa yhä isompaa osaa asioinnista voidaan hoitaa asynkronisesti ja voimme keskustella potilaan kanssa viestitse ja vaihdella viestien ja videon välillä.

– Meillä on käynnissä myös mielenkiintoinen kehitysprojekti, jonka myötä potilailla ja pitkällä aikavälillä myös jopa tietokoneilla voi olla isompi rooli valmisteluissa . Uskon, että pääsemme projektissa pitkälle jo vuoden 2018 aikana, ja se on äärimmäisen jännittävää.

Miten käytätte älylomakkeita?

– Uudella lomakepalvelulla on monia etuja. Sitä voidaan osittain käyttää potilaiden luokittelussa, sillä tarkemmat tiedot vaivasta auttavat meitä ohjaamaan potilaita oikeille asiantuntijoille. Toisaalta se vaikuttaa siihen, että potilaat valmistautuvat tapaamiseen paremmin vastailemalla kysymyksiin.

– Olemme jakaneet lomakkeet kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa haluamme selvittää potilaan huolet, odotukset ja käsitykset, jotta saamme käsityksen siitä, mitä potilas haluaa. Näin käsittelemme vastaanotolla juuri potilaalle tärkeitä asioita. Toisessa osassa esitämme tarkkoja kysymyksiä vaivasta, johon he hakevat apua.

Miten digitaalinen vastaanotto on vaikuttanut työpaikallanne?

– Monet haluavat työhönsä vaihtelua. Mahdollisuus työskennellä etävastaanoton parissa ja palvella koko lääniä tarjoaa vaihtelua, ja mahdollisuus tehdä se kotoa käsin tuo myös mukanaan uuden ulottuvuuden. Tällaiset mahdollisuudet tekevät Bra Liv närasta houkuttelevan työnantajan. Tällaisten arvojen löytäminen on tärkeää aikoina, jolloin korkeampien palkkojen tarjoaminen ei aina ole mahdollista.

Onko sinulla jotakin tiettyä kokemusta, jonka haluaisit jakaa?

– Minulla on kollega, joka halusi palata töihin uupumuksesta toivuttuaan. Mutta aikaisempaan työympäristöön palaaminen ja sen stressikuorman, työtehtävien ja vaatimusten kohtaaminen eteni hitaasti. Bra Liv näralla taas hän saattoi työskennellä turvallisessa kotiympäristössään, ja nyt hän on palannut töihin. On loistavaa, että yksittäinen työntekijä voi palata työelämään omilla ehdoillaan, ja myös yhteiskunnan kannalta on hyväksi, kun pidämme huolta työntekijöistämme niin, että he voivat tehdä omankokoisensa osan.

Haluatko vielä lisätä jotain?

– Monet ovat sanoneet, että olen rohkea, kun ajan tätä asiaa, mutta ennemminkin esimieheni ovat rohkeita luottaessaan minuun. Yleensä tärkein on esimiehen esimies, jolla on valtuuksia ja rohkeutta tukea asiaa.

Inspiraatio

Asiaan liittyvät tapaukset