Asiakaskertomus

Närhälsan: Tunne siitä, että tapaa nuoria heidän omalla areenallaan, on loistava!

Jaa

Tapasimme Charlotte Lundholmin, joka on Länsi-Götanmaan läänissä toimivan Närhälsanin projektipäällikkö ja verkkoterveydenhuollon strategi. Hän oli mukana käynnistämässä Ruotsin ensimmäistä virtuaalista nuorisovastaanottoa joulukuussa 2016. Miten työ on sujunut, ja mitä he ovat ajan mittaan oppineet?

Miltä tuntuu, että olit mukana käynnistämässä Ruotsin ensimmäistä virtuaalista nuorisovastaanottoa?

– Virtuaalinen nuorisovastaanotto on yksi hauskimmista projekteista, joissa olen ollut mukana. Uusi työskentelytapa, jossa tavataan nuoria heidän omalla areenallaan, on loistava!

Miten pääsitte alkuun?

– Aloitimme suunnittelun kesäkuussa 2016. Tuolloin terveyskeskuksissamme oli jo aloitettu useita digitaalisten hoitotapaamisten pilottihankkeita, joten meillä oli hyvä tilaisuus pohtia, miten voisimme tarjota tämän nuorisollemme. Teimme koululaisille kyselyn, jossa kysyimme, haluaisivatko he käyttää digitaalista vastaanottoa ja miten sen tulisi olla auki. Ymmärsimme nopeasti, että tarvetta tällaiselle oli.

Mikä teitä motivoi eniten?

– Videotapaamisten avulla saavutamme useampia nuoria, esimerkiksi ne, joilla ei ole ajokorttia tai jotka asuvat kaukana fyysisistä vastaanotoista. On myös nuoria, jotka eri syistä eivät halua fyysisesti käydä vastaanotolla. Heille yhteydenoton kynnys madaltuu huomattavasti.

– Toinen motivaattori aloittamiselle oli se, että halusimme parantaa saavutettavuutta palkkaamatta lisää henkilökuntaa. Kätilöistä on puutetta, ja digitaalisten tapaamisten avulla henkilökunta saa tapaamiset hoidettua, olivat he sitten sidottuja mihin vastaanottoon tahansa.

“Rohkaistukaa kokeilemaan – säätää voi jälkikäteen.”

-Charlotte Lundholm

Miten tapaaminen toimii?

– Meillä on ilman ajanvarausta toimiva digitaalinen nuorisovastaanotto, johon nuoret ottavat itse yhteyttä. Nuoret lataavat sovelluksemme, rekisteröityvät ja siirtyvät vastaanotolle. He kirjautuvat pankkitunnuksilla ja kuvaavat lyhyesti asiansa, jotta puhelu ohjautuu oikealle ammattilaiselle. Sen jälkeen he siirtyvät digitaaliseen odotushuoneeseen kunnes henkilökuntamme soittaa videopuhelun. Se on yksinkertaista ja helppoa, ja sovelluksethan ovat nykyään itsestään selvä työkalu nuorille kaikenlaisissa asioissa.

Ketkä vastaanottoa miehittävät?

– Vastaanottoa miehittävät nykyään kätilö, kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykologi, jotka hoitavat erilaisia tapauksia.

Mitä henkilökunta pitää uudesta työskentelytavasta?

– Henkilökunnalla oli paljon huolia ennen kuin aloitimme. He pelkäsivät esimerkiksi, että teknologiaa olisi vaikea käyttää (“me olemme hoitoalalla emmekä teknologialalla”) tai että he eivät ehtisi vastata kaikkiin puheluihin. Mutta kun olemme päässeet vauhtiin ja ehtineet arvioida tilannetta, olemme nauraneet monille huolenaiheillemme, sillä ne eivät ole osoittautuneet lainkaan oikeiksi. Teknologia on intuitiivista ja helppokäyttöistä. Tai kuten yksi kätilöistämme asian ilmaisi: “On helppo tehdä oikein!”

– Käyttämällä kahta näyttöä, joista toisella on potilaskertomus ja toisella videopuhelu, henkilökunta voi keskittyä eikä heidän tarvitse vaihdella ikkunoiden välillä.

Oletteko saaneet palautetta käyttäjiltänne eli nuorilta?

– Nuoret ovat todella omaksuneet mahdollisuuden olla meihin yhteydessä virtuaalisen vastaanoton kautta. Heistä on helppoa ja kätevää kysyä neuvoa esimerkiksi ehkäisystä kulkematta pitkiä matkoja. Meillä on jopa ollut videotapaamisia sellaisten ruotsalaisnuorten kanssa, jotka ovat olleet ulkomailla Gran Canarialla ja Kuubassa! He ovat ylistäneet mahdollisuutta hoitaa asiansa etäisyydestä huolimatta.

– Nuoret ovat lisäksi antaneet todella hyvää palautetta sovelluksen arviointilomakkeella. Kysymyksen “Suosittelisiko tuttavallesi videopuhelua?” tulos on kokonaiset 4/4. Parempaa tulosta ei voi saada!

Mitkä ovat virtuaalisen hoidon suurimmat hyödyt?

– Hyötyjä on monia, mutta suurimmat hyödyt ovat etäisyysongelmien katoaminen sekä joustavuus. Siitä on paljon hyötyä sekä potilaille että henkilökunnalle. Toinen etu on, että visuaalinen kontakti yhdistettynä pankkitunnuksilla tunnistautumiseen lisää palvelun laatua verrattuna tavalliseen puheluun. Pienempi ympäristökuormitus vähentyneiden matkojen kautta on myös yksi etu.

Onko sinulla vinkkejä niille, jotka pohtivat digitaalisen vastaanoton aloittamista?

– Rohkaistukaa kokeilemaan – säätää voi jälkikäteen. Kaikki ei mene kohdalleen ensimmäisestä päivästä lähtien, ja mekin olemme muutelleet videotapaamistemme aikoja, henkilökuntavalintoja ja rutiineja.

– Videotapaamiset sopivat tietyille kohderyhmille mutta eivät kaikille. Pohtikaa, minkä tyyppiset potilaat voisivat saada apua tästä ratkaisusta, ja miehittäkää sitten vastaanotto asianmukaisilla ammattilaisilla. Muistakaa, että voi mennä aikaa, että potilaat vaihtavat yhteydenottokanavaa, mutta älkää luovuttako!

– Aluksi voi olla hyvä, että hoitohenkilökunta korvamerkitsee aikoja joita käytetään videopuheluihin, esimerkiksi tiistaisin klo 12–15, jotta prosessista tulee arkipäiväinen.

– Johtajuus on myös tärkeää, samoin kuin oivallus, että merkittävät työprosessin muutokset edellyttävät muutosprosessia jokaiselta yksilöltä. On tärkeää olla nöyrä ja ottaa huomioon, että henkilökunta voi tuntea olonsa epävarmaksi, kun he eivät ole koskaan tehneet työtään tällä tavalla.

Miltä tulevaisuus näyttää?

– Mitä enemmän totumme palveluun, sitä useammalle alueelle haluaisimme sen laajentaa. Näemme useita eri mahdollisuuksia! Tavoitteena on, että kaikki Närhälsanin 46 fyysistä vastaanottoa yhdessä käyttäisi virtuaalista nuorisovastaanottoa vuonna 2018.

Haluatko vielä lisätä jotain?

– Haluan kiittää erityisesti kätilöitämme mutta myös muuta nuorisovastaanottojemme henkilökuntaa, sillä he tekevät loistavaa työtä tällä uudella työtavalla. Heidän hienotunteisuutensa ja omistautumisensa ovat olleet mittaamattoman arvokkaita toiminnallemme!

Inspiraatio

Asiaan liittyvät tapaukset