Blogi

Tekoäly perusterveydenhuollossa – mitä yritämme ratkaista ja kenen hyväksi?

Jaa

Artificiell intelligens i primärvården

Terveydenhuoltoalan sanotaan kohtaavan yhä enemmän ongelmia. Krooniset sairaudet, liitännäissairaudet ja väestön ikääntyminen rasittavat terveydenhuoltojärjestelmän resursseja. Potilaat toivovat laadukkaampia potilaskokemuksia ja saavansa terveydenhuollon palveluja nopeammin ja helpommin. Miten terveydenhuollon toimijat saavat ratkaistua nämä ongelmakohdat kerralla? Miten hallita resursseja optimaalisesti ja antaa kriittisille potilaille näiden tarvitseman huomion, huolehtien samalla siitä, että muut potilaat pääsevät edelleen nopeasti terveydenhuoltoon?

Visiossa, joissa käsitellään perusterveydenhuollon muokkaamisesta pitkällä aikavälillä, otetaan huomioon kaikki: luodaan lisää kanavia tarjoamalla oikeat työkalut ja ratkaisut sekä terveydenhuollon ammattilaisille että potilaille. Potilaiden tulisi osittain vastata itse omasta hyvinvoinnistaan asianmukaisten ratkaisujen avulla. Visio itsessään on monimutkainen, ja tie sitä kohti saa varmasti aikaan lisää kuohuntaa.

Aloitamme aivan liian usein väärästä päästä – ryntäämme ratkaisemaan koodin, mutta ratkaiseeko se ongelman pitkällä aikavälillä? Otetaanpa ensin pari askelta taaksepäin ja pohditaan asiaa. Digitaalisessa muutoksessa on kyse arvon tuottamisesta loppukäyttäjälle. Arvon tuottamiseksi meidän on tunnistettava, missä tuotamme sitä ja miten, jotta saamme kehitettyä välineitä, joita todella käytetään, ja saamme aikaan pitkän aikavälin parannuksia. Pyrkiessämme saavuttamaan tämän avoimuuden, esiin nousee väistämättä kaksi tärkeintä kysymystä: mitä yritämme ratkaista ja kenen hyväksi?

Saapuva potilasvirta käsitellään usein seuraavasti: Potilasjonoja hallitsevat manuaalisesti sairaanhoitajat tai esimerkiksi hallintolääkärit. He tekevät alustavan lääketieteellisen arvioinnin ja joko antavat potilaille itsehoito-ohjeita tai ohjaavat heidät tiettyyn terveydenhuollon palveluun (esimerkiksi yleislääkärille, laboratoriokokeisiin tai erikoislääkärille vastaanoton käytäntöjen mukaisesti). Matkan varrella jokaisen lääketieteen ammattilaisen on selvitettävä potilaan historia ja oireet, ja potilaiden on vuorostaan kerrottava tarinansa uudelleen jokaiselle ammattilaiselle matkan varrella. Tämä prosessi kuormittaa ja venyttää tällä hetkellä terveydenhuollon resursseja, ja yhtä lailla hidastaa potilaiden hoitoon pääsyä. Mihin tarpeisiin on vastattava, jotta automatisoidulla ratkaisulla voitaisiin tuottaa arvoa sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille?

Terveydenhuollon ammattilaiset loppukäyttäjinä

1) Potilaiden opastaminen älykkäällä tavalla

Ratkaiseva menestystekijä tässä ei ole peruuttamattoman yksiselitteisen diagnoosin tekeminen, vaan jokaisen potilaan tilanteen vakavuuden arviointi ja heidän tehokas opastaminen oikealle hoitopolulle. Jos esimerkiksi todetaan että kyseessä on virtsatieinfektio, miksei potilas voisi ohittaa hallinnolliset kiemurat ja mennä suoraan sellaisen ammattilaisen luo, joka voi määrätä oikean reseptin?

2) Tiedot potilaasta ennen ensimmäistä tapaamista

Vaikka yleistietojen saaminen potilaista on äärimmäisen tärkeää, on välttämätöntä saada tietoa juuri kyseessä olevasta potilastapauksesta. Ennen kuin lääketieteen ammattilainen tapaa potilaan ensimmäistä kertaa, hän haluaisi tietää etukäteen, miksi potilas etsii apua juuri nyt, ja olisi myös suotavaa saada enemmän tietoa potilaasta kuin ”en vain tunne oloani hyväksi juuri nyt”, mikä myös usein hidastaa prosessia.

3) Potilaan kertomuksen tehokas siirtäminen paikasta toiseen

Myös tehokas dokumentointi on ensisijaisen tärkeää: Kaiken tiedon tulisi olla helposti siirrettävissä automaattisesta työkalusta sille joka sitä tietoa käsittelee. Digitaalisuuden ja fyysisyyden saumaton yhdistäminen on kriittinen kohta, jonka on oltava kunnossa, jos haluamme luoda arvoa loppukäyttäjille ja säästää heiltä aikaa ja vaivaa pitkällä aikavälillä. Tiedonkeruuprosessi, joka tällä hetkellä toistetaan kerta toisensa jälkeen, voitaisiin tehdä kerralla automatisoidusti ja täydentää hoitopolun aikana ilmi tulevilla lisätiedoilla.

Ratkaisevat menestystekijät

Jos edellä mainitut tarpeet ovat se, mitä työkalun on ratkaistava, ratkaiseva menestystekijä on se, miten se on ratkaistava. Ennen kuin edes ryhdymme kehittämään automatisoitua työkalua, kehitystyössä on otettava huomioon potilasturvallisuus ja päätöksenteon läpinäkyvyys, ja sen on täydennettävä terveydenhuollon prosessia – ei korvattava sitä. Nämä kolme ratkaisevaa tekijää puolestaan vaikuttavat siihen, mitä teknologiaa olisi optimaalista käyttää.

Vahva luottamus prosessiin ja tulokseen

Kun kyse on potilaista loppukäyttäjinä, yksi tärkeimmistä asioista on pitää heidät ja heidän huomionsa uudessa työkalussa ja kanavassa. Ratkaisun on tietysti oltava yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen, mutta lisäksi on tarkasteltava potilaiden tarpeita. Mikä on tärkeää heille, kun he ovat yhteydessä perusterveydenhuoltoon?

1) Vahva luottamus prosessiin ja tulokseen

Toisin kuin äkkiseltään saattaisi luulla, lääketieteellinen monimutkaisuus ei ole se, mikä luo luottamusta tällaiseen ratkaisuun, vaan yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys. Mitä selvempää kommunikointi on ratkaisun ja potilaan välillä, sitä enemmän potilas luottaa prosessiin ja itse tulokseen. Tärkeimmät kysymykset ovatkin, kuinka helppo kysymykset on ymmärtää ja kuinka olennaisia ne kussakin tapauksessa ovat, potilaan näkemyksen mukaan. Potilaat tuntevat olonsa paljon luottavaisemmiksi, jos he saavat oman tilanteensa kannalta kymmenen olennaista kysymystä sen sijaan, että vastattavana on 100 lääketieteellisesti tyhjentävää kysymystä, jotka saavat heidät epäilemään, ymmärsivätkö he niistä edes puolet oikein.

2) Saavutettavuus ja kontrolli

Potilaat haluaisivat ottaa yhteyttä lääketieteen ammattilaisiin saadakseen neuvoja tai ohjeita silloin, kun se heille itselle parhaiten sopii. Halu päästä terveydenhuoltoon ei kuitenkaan aina vastaa tarvetta saada fyysisen henkilön antamaa lääketieteellistä hoitoa. Olemme nähneet, että potilaalle riittää se, että hän on yhteydenotossa aloitteellinen esimerkiksi lähettämällä viestin. Hän tietää, että siitä lähtien asia on lääketieteen ammattilaisten käsissä – vaikka viestintä ei tapahdu kasvotusten tai samanaikaisesti, sen ajatellaan tapahtuvan.

3) Potilaan tietojen ja toiminnan tunnustaminen

Nykyään monet potilaat etsivät tietoja oireistaan ja tilastaan ennen kuin ottavat yhteyttä terveydenhuoltoon, ja he myös haluavat, että tämä toiminta tunnustetaan ja huomioidaan. Niinpä kaikissa yrityksissä automatisoida ensimmäinen yhteydenotto perusterveydenhuoltoon tulisi hyödyntää tai pyrkiä hyödyntämään potilaan antamat tiedot omasta tilastaan.

Tarpeisiin vastaaminen

Digitaalisen innovoinnin parissa työskentely merkitsee sitä, että aina on kyse prioriteeteista, valinnoista ja rajoituksista. Olemme kuitenkin nähneet monta kertaa, että avain menestykseen on keskittyminen käyttäjien ongelmien ratkaisemiseen. Ensimmäisen potilaskontaktin innovointi edellyttää sekä hoitohenkilöstön että potilaiden tarpeiden ja vaatimusten täyttämistä. Määrittelimme kolme pilaria, joiden ympärillä halusimme rakentaa teknologiamme: potilasystävällinen viestintä, tietoisuus lääketieteellisestä asiayhteydestä sekä digitaalisuuden ja fyysisyyden integraatio. Mutta miten ne muutetaan ideasta käytäntöön? Miten näitä tekijöitä kehitetään tällaisessa ratkaisussa? Mikä tekniikka soveltuu näille erityistarpeille? Se selviää täällä!

Anastacia Simonchik

Anastacia Simonchik

Inspiraatio

Aiheeseen liittyviä blogikirjoituksia