Asiakaskertomus

Familjeläkarna: Katsekontakti on tärkeä digitaalisen hoitokäynnin yhteydessä

Jaa

Simon Holmgren on työskennellyt lääkärinä vuodesta 2015. Nykyisessä työpaikassaan, Familjeläkarnan palveluksessa hän on jo vuoden ajan tavannut potilaitaan digitaalisesti, ja tähän päivään mennessä hän on ehtinyt tehdä yli 2 500 videotapaamiseta. Onko siis ketään pätevämpää kertomaan, miten digitaalinen työskentely toimii? Pyysimme Simonia kertomaan kokemuksistaan ja antamaan vinkkejä!

Mikä on merkittävin syy siihen, että työnantajasi investoi niin paljon digitaalisiin tapaamisiin?
Tavoitteemme on olla potilaidemme helposti saavutettavissa terveyskeskuksen aukioloaikoina. Digitaalisten tapaamisten avulla pystymme paremmin jakamaan resursseja terveyskeskusten välillä sekä auttamaan potilaitamme nopeammin ja monesti jopa heidän sijainnistaan riippumatta.

Miten yleensä valmistaudut videotapaamiseen?

Varmistan yleensä, että taustaseinä on valkoinen tai vaalea, ja tarkistan, että näyn kuvassa hyvin ja että valo on sopiva. Joskus täytyy sytyttää valoja tai vetää verhot eteen jos aurinko paistaa voimakkaasti. Siisti ympäristö, jossa ei ole esimerkiksi kahvikuppeja esillä, antaa hyvän kokonaisvaikutelman.

Mitä itse videopuhelun aikana kannattaa ottaa huomioon?

Katsekontaktin kokeminen on tärkeää. Katson yleensä säännöllisesti kameraan, jotta saan yhteyden asiakkaaseen ja luon hänelle läsnäolon tunteen. Jos potilasta katsoo ruudulta silmiin, potilaasta näyttää, että vastapuoli katsoo pois, mikä on tärkeää pitää mielessä.

Suosittelen myös, että videopuhelu aloitetaan avoimilla kysymyksillä ja annetaan potilaan omin sanoin kertoa vaivastaan, vaikka vastaanottaja on tietysti lukenut oireiden kuvauksen potilaskertomuksesta etukäteen. Voi sanoa esimerkiksi “Hei, miten voin auttaa? Luin, että sinulla on vatsakipuja. Kertoisitko niistä hieman?” Silloin käy ilmi, että on itse valmistautunut, mutta potilaan kertomukselle jää tilaa.

“Digitaalisten tapaamisten avulla pystymme paremmin jakamaan resursseja terveyskeskusten välillä sekä auttamaan potilaitamme nopeammin”

-Simon Holmgren

Mitkä ovat digitaalisen työskentelyn tärkeimmät hyödyt?

On jännittävää olla osa tulevaisuuden hoidon kehittämistä sekä digitaalisten välineiden ja fyysisten vastaanottojen ja terveyskeskusten välistä integraatiota. On myös mahdollista työskennellä missä tahansa, kunhan on pääsy tietokoneelle, hyvä verkkoyhteys ja hieman yksityisyyttä. Voi esimerkiksi työskennellä kotoa tai joskus jopa tien päältä. Se on sekä käytännöllistä että joustavaa.

Samalla se lisää tehokkuutta, joustavuutta ja potilasvirtaa digitaalisten palveluiden sekä Familjeläkarnan terveyskeskusten välillä. Pystymme auttamaan suhteellisen monia potilaita lyhyessä ajassa, yli 20:ta potilasta päivässä, mikä on enemmän kuin normaalin terveyskeskustyöpäivän aikana ehtii. Arvioisin , että pystymme hoitamaan potilaita digitaalisesti noin 30 % enemmän, edellyttäen, että potilaat ovat oikeanlaisia. Digitaalinen hoito ei sovi kaikkiin tilanteisiin, ja käyntejä voi olla vaikea verrata, kun niillä on erilainen hoitopainotus.

Onko digitaalisissa tapaamisissa haittapuolia?

Itse tapaamisissa on pikemminkin rajoituksia kuin haittoja, ja on erittäin tärkeää olla tietoinen näistä rajoituksista. Vaikka olisi melko varma, että potilaalla on esimerkiksi hoitoa vaativa korvatulehdus, vaaditaan fyysinen tutkimus asian varmistamiseksi, diagnoosin antamiseksi ja hoidon määräämiseksi. Digitaalisen hoidon säännöt ovat tiukat, ja seuraan niitä työssäni. Ne ovat hyvä peruspilari. Jos kyse on erilaisesta tilasta kuten esimerkiksi väsymyksestä, voidaan yhteistyössä fyysisen vastaanoton kanssa varmistaa, että esivalmistelut tapaamista varten tulevat tehtyä, jolloin tiedot muun muassa näytteenottoa varten ovat jo valmiina.

Digitaaliset tapaamiset eivät todellakaan ole kokonaisratkaisu, ja videoon tulisi suhtautua välineenä monien muiden joukossa. Pidän kuitenkin positiivisena asiana, että tarjoamme tällaista täydennystä fyysisille käynneille, ja potilaamme arvostavat mahdollisuutta tavata meidät digitaalisesti.

Millaisia potilaita tapaat digitaalisesti?

Kaikenlaisia! Sanoisin, että suurin osa on 20–40-vuotiaita, ja osa on pienten lasten vanhempia. Teini-ikäisiä ei ole kovin paljon, mutta 60–80-vuotiaita potilaita on ollut entistä enemmän. Olen jopa soittanut videopuheluita 90-vuotiaan potilaan kanssa, ja se on toiminut oikein hyvin. 🙂

Millaista palautetta olet saanut potilailta?

Että se on loistava ja kätevä tapa tavata ja saada apua. Valtaosa on ilmaissut positiivisia mielipiteitä.

Inspiraatio

Asiaan liittyvät tapaukset